Visithaparandatornio -sivuilla käytetään evästeitä. Lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön.

x

 

Kun Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta Venäjän vallan alle 1809, ikivanha kulttuurialue jakautui kahtia. Rajan myötä monet jokivarren kylät joilla oli asutusta molemmilla rannoilla, jakaantuivat kahdeksi kyläksi. Tästä on muistona kylien samantapaiset nimet, joista länsirannan puolella monet ovat ruotsalaistuneet; niinpä esim. Karunki on Ruotsin puolella Karungi, ja Juoksenki on Juoksengi. Raja käynnisti erilaisen kehityksen eri rannoille, mutta vaikean siirtymäkaudenjälkeen tilanne tasoittui, ja kulttuurin yhtenäisyys on edelleen olemassa: yksi tärkeimmistä yhdistävistä tekijöistä on yhteinen kieli, suomi ja meänkieli. Myös sukulaisuussuhteet ylittävät valtakunnanrajan, ja nykyäänkin rajan ylittävät avioliitot (poikkinainti) ovat melko tavallisia.

Raja koetaan rikkaudeksi, ja olennaiseksi osaksi paikalliskulttuuria ja identiteettiä. Yhteistyöhankkeet sekä rajamuodollisuuksien väheneminen ovat lisänneet ihmisten liikkumista joen yli. Joesta on pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää.  

Tästä voit lukea miten asukkaat hyödyntävät rajaa.